Lehdistöjuttuja

Järviseutu-lehti julkaisi 9.6.2022 verkkolehteen Aarre Löytömäen kirjoituksen Soinin julkaisutilaisuudesta. Lainaamme siitä kuvan ja otteen tekstistä:

Sitkeä soinilainen selviytyi

Österbackan tutkimuksia ajoi eteenpäin kolme kysymystä. Miksi Alina vaikeni nuoruudestaan? Miksi suomenkielisessä Soinissa syntynyt Alina päätyi ruotsinkieliselle alueelle? Kuinka äpärätyttö päätyi talon emännäksi?
Faktatietoja ja luotettavia lähteitä oli saatavilla niukasti. Lopputuloksena oli kirja, joka on yhdistelmä elämäkertaa ja historiallista romaania.

– Tällä kirjalla me Alinan lapsenlapset haluamme kunnioittaa mummoamme. Sanon me, koska olen saanut serkuilta ratkaisevaa tukea ja apua, totesi Ola Österbacka.

Soinin seurakunnan vs. kirkkoherra pastori Hannu Lehtonen käytti julkistamistilaisuudessa puheenvuoron, jossa hän kertoi jo lukeneensa suomennoksen kokonaisuudessaan.
Prosessissa mukana olo on ollut hänelle suuri ilo.

– Kirja oli erittäin koskettava. Voin lämpimästi suositella. Suomennos on onnistunut hyvin. Kirjaa lukiessa ajatukset menevät siihen aikaan, josta kirjassa kerrotaan. Kirjaan eläytyy ja lukija lähtee kulkemaan Alinan matkaa, luonnehti Lehtonen.


Torstai-lehti julkaisi verkkoon 13.6.2022 Tuuli Jokiahon kirjoittaman jutun josta tässä pari lainausta. Koko juttu tässä.

Kirjan juuret ovat keskeisesti Soinissa, jossa Alina, kirjailijan isänäiti, syntyi Laasalan Katajamäellä vuonna 1878. Äiti Maria Antintytär oli naimaton ja Alinan isä tuntematon. Kirja on kirjoitettu oivaltavasti, romaanityyliin niin, että tarina tempaisee mukaansa jokaisen lukijan.

– – –

Alina muutti Teerijärven seurakuntaan 1895 matkakumppaninaan nuorempi sisar Milja Johanna. Kortjärvellä asuessaan hän haaveili perheestä, mutta siihen aikaan oli tärkeää että morsian tuli hyvästä kodista. Tytöille oli merkittävä meriitti, jos hän oli ollut Amerikassa ja tullut siellä hienoksi naiseksi.

Alina siis lähti Amerikkaan ja palasi sieltä 4,5 vuotta myöhemmin.

Alinan tausta oli kuitenkin synkkä ja palatessaan Kortjärvelle nämä aaveet tulivat jälleen esille. Kuitenkin hänen palatessaan 1901 kylän ensimmäiseen kansakouluun saapui opettajaksi purmolainen Gustav Wilhelm Pass.

Opettaja oli syvästi uskovainen ja jo edellisen kirkkoherran aikana syttynyt herätysliike vahvistui opettaja Passin opetuksessa. Tämä evankelinen herätys vei mukanaan lähes kaikki nuoret. Pääsanoma oli, että Jeesus Kristus ottaa syntiset vastaan. Tämä antoi Alinalle vapautuksen menneisyyden vaikeuksista.

Kun tämä sanoma valkeni myös Mattsille, oli avain löytynyt ja näin Alinasta ja Mattsista tuli kihlapari ja vuosi sen jälkeen aviopari, joka sai yhdeksän lasta. Maijantytär -kirjalla Alinan lapsenlapset ovat halunneet kunnioittaa mummoaan.

 – – –

Kirjan julkistuksen yhteydessä kuultiin puheenvuoro myös Hannu Lehtoselta, joka oli hyvin keskeinen tekijä, kun alkuteos tehtiin. Lehtonen totesi kirjan olevan hyvin liikuttava ja koskettava, sitä lukiessa siirtyy aikaan, josta se kertoo. – Kirjaan eläytyy ja lähtee mukaan kulkemaan Alinan matkaa.

Lehtonen toteaa kuvauksen Alinan lapsuudesta olevan hyvin riipaiseva ja sisarusten matka Soinista kohti Kortjärveä on ollut melkoinen, lähdetiinhän taipaleelle kävellen kohti Alajärveä. – Tämä kirja on osa Suomen kansan historiaa, sitä voi lukea historiallisena romaanina ja soinilaisille sillä on ihan omanlaisensa merkitys.


Ähtärinjärven Uutisnuotta 16.6.2022, lyhyt ote:

Hannu Lehtonen kertoi: Tämä kirja Alinan elämänvaiheista on erittäin koskettava. Lukijan on helppo eläytyä tekstiin ja lähteä Alinan kanssa matkaan. Käännös on onnistunut ja murre toimii hyvin. Matkat ovat olleet tuohon aikaan isoja seikkailuja ja osa Suomen kansan historiaa. Maijantytär-kirja on historiallinen romaani, jossa puhutaan paljon Soinista.

Lukija löytää Alinan elämänvaiheista vahvaa sitkeyttä. Matkassa on mukana päämäärätietoisuutta ja periksiantamattomuutta. Alina on sitkeä soinilainen nainen.